<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

ALLEGORIA DELLA PRIMAVERA 

 179452.jpg

 

 

Sandro Botticellin kuuluisan "Kevään vertauskuvan", jonka mahtisuku de'Medicit tilasi taiteilijalta v. 1478, sanotaan kuvaavan kevään kulkua: taulun oikeassa laidassa Zefirus, Länsituuli, ja nymfi Cloris, joka kokee muodonmuutoksen Floraksi, olisivat maaliskuu. Keskellä Venus, Amor ja Sulottaret ovat huhtikuu, ja vasemman reunan Merkurius- joka karkottaa pilvet - olisi toukokuu.

 

Mitä Botticellin teoksen nimi mahtaa tarkoittaa? "Allegoria della Primavera", Kevään vertauskuva. Se ei siis ole "Kevät", kuten sitä usein kutsutaan. Vertauskuva viittaa johonkin pelkkää vuodenaikaa syvempään merkitykseen. Vai olisiko Botticelli sittenkin vain halunnut maalata ylistyksen keväälle? 

 

Ovatko oikean reunan Länsituuli ja Flora valmistautumassa aistilliseen rakkauteen? Zefirus on kietonut kätensä nymfin vyötäisille. Edustavatko keskeiset Kevät ja Amor "taivaallisen" rakkauden ulottuvuutta? Miksi Merkurius on aseistettu? Ovatko sekä Cloris Flora, että Venus- Kevät raskaana isoine vatsoineen? Miksi etuala on hämärä, lähes pimeä, ja valoisa taivas vain pilkistää synkeän metsän takaa?

 

Päinvastoin kuin useimpia muita maalauksia, Kevään vertauskuvaa tulisi ilmeisesti katsoa oikealta vasemmalle; se on teoksen toiminnan suunta. Näin maalauksen "tarina" avautuu. Zefirus puhaltaa oikealta, taivuttaen kolme puuta. Kaikkien päät ovat kääntyneet Merkuriukseen, myös Amorin.  kolme sulotarta tanssii odottaen Venusta, joka katsoo heihin.

 

Teoksen kristillinen lukutapa saattaisi nähdä siinä ihmisen vaelluksen kolme ideaalista vaihetta: väkivaltainen Syntymä (Zefirus), vaellus Maan hämärässä korvessa ja Taivaaseen nousu (Merkurius).

 

Teoksessa on noin 500 kevään eri kasvia, joista kukassa 190. Niistä tunnistettuja on 138, epävarmoja 38 ja täysin tuntemattomia 19. Kasveista 240 ei ole kukassa, niistä 6070 ovat mättäiden tupsuja. Päivänkakkaroita on 55, orvokkeja 47, on ruiskukkaa, neilikkaa, villiruusua, jouluruusua, unikkoa, kamomillaa, valkosipulia, mansikkaa, leinikkiä, liljaa jne. Mitä kaikki kasvit ja kukat merkinnevät? Vai ovatko vain kevään kukkasia, jotka taiteilija on kerännyt ateljeehensa luodakseen keväisen kukkaloiston?

 

Käytännössä kaikille kasveille löytyisi kirjallisuudesta merkitys: esimerkiksi appelsiinit hahmojen päiden yllä edustavat rakkauden ja avioliiton kipuja, ellei niillä sitten viitata de'Medicien sukuun. Sen vaakunahedelmä on juuri appelsiini, kultainen pallo.

 

181149.jpg

 

 

                                                 Sandro Botticelli 1445-1550

 

Onko Botticelli saanut teoksena jäsennykseen ja henkilöihin aiheita Danten Jumalaisesta näytelmästä? Siinä Flora esiintyy Edenin puutarhassa Matilde-nimisenä (tai Giovannana, tai Keväänä) heitellen kukkia Beatricen tielle.

 

 

Kolme Sulotarta ovat kolme raamatullista hyvettä: Usko, Toivo ja Rakkaus, jotka Botticellin teoksessa on sijoitettu piiritanssiin Kevään ja Merkuriuksen, elämän ja kuoleman väliin.

 

 

Amor on "korkeamman rakkauden" edustaja, joka siirtelee aurinkoa ja muita tähtiä. Nyt kolmitahoinen henkilöitymä, Matilde- Giovanna- Kevät, saa yhteyteensä neljännen hahmon Johannes Kastajan. Giovanna itse asiassa upottaa Danten joen veteen, lausuen samalla kastesanoja. Giovanna on Giovannin, Johanneksen, feminiini nimimuoto.

 

 

Dante kuvaa Giovannan naisena, joka ansaitsee tulla mainituksi Keväänä, Primaverana. Nimi muuttuu runoelmassa sanaksi "Prima verrá" = "Hän tulee ensin", kuten Kastaja ennen Kristusta. Giovanna esittelee Beatricelle Danten, kastaa tämän ja avaa hänelle näin tien Paratiisiin Beatricensa kanssa. Maallinen ja taivaallinen rakkaus saavat lopulta täyttymyksensä samassa tapahtumassa.

 

Metsän sypressit ja marjakuuset ovat hautausmaiden puita. Voisivatko ne viitata Giulianon, Lorenzo de'Medicin veljen salamurhaan v. 1478? Samana vuonna, kun maalaus tilattiin? Giulianon platonisen rakkauden kohde, Simonetta Cattaneo, kuoli hyvin nuorena, ennen aikojaan. Medicien suvun Lorenzo di Pierfrancesco solmi paavin kirkon hyväksymän avioliiton Semiramide Appianin kanssa 1482. Siihen päättyi Medicien suvun paavinkirous, joka oli alkanut arkkipiispa Francesco Salviatin hirtättämisestä. Ruhtinassuvussa oli niin iloa kuin suruakin.

 

 

 

(Dante-käännökset Eino Leinon)                  

 

 

 181148.jpg

 

                                       Il sommo poeta  Dante Alighieri 1265-1321